Harri Larjosto (1952) is a Finnish media artist who has worked with photography and video, lens based installations since the end of the 80's. Larjosto has years of varied artistic work behind him, in wich he has explored the image and tested out the limits of the different artistic disciplines. He has produced photographs, videos, installations, collages, paintings and performances.

Touch 5

JWkoostep2Synnyin hätäsektiolla, tulo maailmaan ja valoon oli ilmeisen hätäinen. Tapasin Äitini ensi kerran ”ulkoisesti” voimakkaassa valossa ja hälinässä, en tietenkään muista tapauksesta mitään, mutta ehkä jonnekin syvälle pään sisälle on jäänyt jotakin jälkiä tapauksesta. Viimeinen muistikuvani Äidistäni on noin viikkoa ennen hänen kuolemaansa, kun kävin hänen luonaan Kuopiossa. Hän seisoi vasten laskevaa maaliskuun aurinkoa, joka piirsi hänen ympärilleen kultaisen sädekehän. Kuva oli äärimmäisen kaunis ja tiedän kantavani sen mukanani mieleni sopukoissa niin kauan kuin muistini ja järkeni toimivat edes jotenkin normaalisti.

Valo on ollut elämäni sisältö jo 30 vuotta, kaikki alkoi valokuvauksen harrastamisesta teininä, nykyisin teen työkseni valoja. Rakennan aineetonta, kaikki työni katoaa silmieni edestä. Voisin varmaan yhtä hyvin rakennella hiekkalinnoja merenrannalla. Saattaisin jopa tehdä sitä, jos sillä eläisi…

Valo on minulle filosofinen ongelma, se ei ole tekniikkaa tai taidetta. On ihmeellinen olo kun pään sisällä olevat mielikuvat muuttuvat silmien edessä näkyviksi ja haihtuvat hetkessä tai muuttuvat joksikin aivan muuksi.

 

I was born by Caesarean section, so my entry into the world and the light was obviously hasty. I met my mother for the first time “outside” in a powerful light and noise. Naturally, I don’t remember anything of the event, but perhaps somewhere deep inside me some trace of the occasion remains. My last memory of my mother was about a week before she died when I visited her in Kuopio. She stood against the setting March sun, which formed a golden halo around her. It was an extremely beautiful image and I know it shall remain in a corner of my mind so long as my memory and senses function more or less normally.

Light has been the content of my life for 30 years. It all began when I took up photography as a teenager and nowadays my job is to make light. I build the immaterial; all my work disappears before my eyes. I might just as well be building sandcastles on the seashore. I might even do so if it paid…

Light for me is a philosophical problem as it’s neither technique nor art. It’s a wonderful feeling when the images in my head change in front of my eyes into something visible and disappear in a moment or change into something quite different.